EU:n parlamentti ja neuvosto antoivat huhtikuussa 2024 niin sanotun pakoterikosdirektiivin, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n pakotteiden rikkomisen seuraamukset sekä rikosten määritelmät. Komission mukaan sekä rikosmääritelmissä että seuraamuksissa on ollut merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä. Jatkossa tietyt toimet, kuten matkustuskiellon kiertäminen, pakotteiden alaisilla tuotteilla kauppaaminen tai kiellettyjen rahoitustoimien harjoittaminen, katsotaan rikoksiksi kaikissa jäsenvaltioissa.
Sääntelyllä varmistetaan, että pakotteiden rikkominen on rangaistavaa kaikissa jäsenvaltioissa ja että rangaistussäännökset vastaavat vähintään niille asetettua vähimmäistasoa.
Pakoterikosdirektiivi on osa laajempaa EU:n lainsäädäntöä, joka pyrkii torjumaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. EU:n rahanpesun torjunta -pakettiin kuuluu huolellisuusvelvoitteiden ja asiakkaan tuntemisvaatimusten laajentaminen.
Pakotteista lyhyesti
Euroopan unionin pakotteet eli rajoittavat toimenpiteet ovat keskeinen väline EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Kutakin valtiota tai toimijaa vastaan määrätyt pakotteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Toimenpiteet voivat sisältää aineellisten tai aineettomien tuotteiden vienti- ja tuontirajoituksia, investointikieltoja sekä rajoituksia finanssi- ja muiden palveluiden tarjoamiseen. Yleisin pakotetyyppi on pakoteluettelot, joihin merkittyjen luonnollisten henkilöiden ja yhteisöjen omaisuus jäädytetään, ja liiketoimet näiden tahojen kanssa kielletään.
Pakoterikosdirektiivin kotimaista täytäntöönpanoa valmistellaan
Hallituksen esitys HE 202/2024 vp koskee pakoterikosdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Keskeisimmät muutokset on ehdotettu rikoslakiin, johon lisättäisiin uudet säännökset pakoterikoksesta, törkeästä pakoterikoksesta, tuottamuksellisesta pakoterikoksesta ja pakoterikkomuksesta.
Pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen sovellettaisiin Suomessa oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Näiden rikosten osalta yhteisösakon ylin rahamäärä olisi viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroa.
Pakotteiden rikkomisesta ilmoittaneiden henkilöiden suojeluun sovellettaisiin EU:n ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettua lakia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 20.5.2025.
Compliance-asiantuntijamme Jenni Laininen avustaa teitä myös pakotelainsäädännön noudattamisen varmistamisessa.
Olemme käsitelleet pakoterikosdirektiiviä aiemmin uutiskirjeessämme. Haluatko tilata meiltä sääntelyseurannan palvelua? Ota yhteyttä: jenni.laininen@laininen.fi.
Lue aiheesta lisää:
Lakivaliokunnan mietintö: LaVM 2/2025 vp
Hallituksen esitys: HE 202/2024 vp
Pursiainen, Aleksi. Kansainväliset pakotteet ja vientivalvonta / Aleksi Pursiainen. Alma Talent, 2021.
